Viinikerho Vino ry lopettaa

rekisteröityneenä yhdistyksenä, mutta jatkaa kuitenkin toimintaansa entistä ketterämpänä vailla kahlitsevaa byrokratiaa. Tälläinen päätös ja suunnanveto tehtiin viimeisessä virallisessa vuosikokouksessa maaliskuussa 2017 Kajaanin Raatihuoneella.

Seuraava kokoontuminen sovittiin kajaanilaiseen viinikellariin.

Vaihteeksi Kajaanin Raatihuoneella

Viinikerhon vuosikokous pidettiin Kajaanin raatihuoneella, jota myös kaavailtiin kerhon vakituiseksi kokoontumistilaksi. Asia jäi hautumaan.

Vino ry:n  toimintakertomus vuodelta 2015

Perinteiset hirvipeijaiset järjestettiin hotelli Tuliketussa tammikuussa. Tarjoilu taattua laatua.
Helmikuussa tutustuttiin uuteen nepalilaisravintolaan, viinimaistajaiset sitä ennen Brahenkadun salakapakassa.
Maaliskuussa vuosikokous Saras Cateringin tiloissa rajavartiostolla.
Huhtikuussa  kokoontuminen entisen Seurahuoneen vintillä, noutopizzaillallinen.
Vappuna olivat Tuija ja Hannu kutsuneet vinolaiset kotiinsa brunssille.
Eino Leinon päivänä kokoontuminen patsaalla, piknik Kalkkisillalla, koska perinteinen paikkamme Kyynäspäänniemellä oli joutunut rakennustyömaaksi.
Marraskuussa istunto Kainuun prikaatin killan korsulla Hoikankankaalla Rukajärven tunnelmissa.
Lisäksi ovat seuramme jäsenet järjestäneet pienmuotoisia kokoontumisia kodeissaan ystäväpiirille hyvän ruuan ja viinin merkeissä.

Toiminta on tarkoitus pitää yhtä laajana ja tasokkaana myös vuonna 2016; entisen hallituksen jatkaessa myös tänä vuonna.

Mannerheimiä muistellen KaiPr:n Kiltakorsussa Neulapoikien tahtiin.

Rukajärven rintamatunnus [linkki]

Vino kokoontui pienen tauon jälkeen 28.11 Kainuun prikaatin kiltakorsulla varuskunnan alueella. Kulkulupien piti siis olla kunnossa.
Illan isäntänä toimi killan pj Heikki Visti, joka kertoi aluksi killan toiminnasta ja korsun historiasta. Korsu  on vapaamuotoinen kopio prikaatin edesmenneen komentajan eversti Erkki Koiviston komentokorsusta Rukajärven rintamalla (silloin komppanian päällikkö). Seinällä olivat Koiviston ja Korpikenraalina tunnetun kenraalimajurin Erkki Raappanan kuvat.

Viiniarvostelu totutettiin lyhyen kaavan mukaan, eli pyydettiin arviota siitä, paljonko kerholaiset olisivat valmiita kyseisestä juomasta pulittamaan.
Viini oli chileläinen Santiago Shiraz – cabernet – malbec  €7,85. Huutokaupassa tarjottiin keskiarvoksi €10,65, joten hinta / laatusuhde osoittautui hyväksi.
Kyseessä on siis puhdasverinen ”kyykkyviini” eli se on Kajaanin Alkoissa alimmalla eli huokeimman hintatason hyllyllä.
Luonnehdintoja: ” hyökkäävä, päällekäyvä, väyrysmäinen, tympeä tuoksu, kevyt, maukas, leviää suussa, pehmeä, vähätanniininen, ihan hyvä, maistuu kalliilta ”

Ohjelma jatkui ruokailulla marskin hengessä, borssi, vorschmack ja tietenkin Marskin ryyppy, joka tälläkin kertaa heilahtelevasta laadustaan huolimatta sai osallistujien kiitokset.

Musiikillisesta annista vastasivat jo tuttuun tapaan  Mikko kansanvälisine repertuaareineen sekä yllätysnumerona Neulapojat sota-ajan levyineen. Mikko lauloi lauluja pohjoissaamen ja venäjän kielillä paikan päällä, Neulapojat puolestaan esiintyivät savikiekkojen välityksellä.

Huumoria iltaan saatiin  sota-ajan propaganda lentolehtisistä, joista kuvissa muutama esimerkki.

Loppuillasta saatiin koko porukka innostumaan yhteislaulusta. Sillanpään marssilaulu sekä Eldankajärvi vedettiin hartaan tunnelman vallitessa.
Illan isäntää Heikki Vistiä pyydettiin liittymään Vinon sopuisaan joukkoon, ja hän vastasikin kutsuumme myöntävästi.

Ilta korsulla oli kaikkien mieleen ja päätimmekin jo lähitulevaisuudessa palata paikalle saunomaan ja tietysti syömään hyvää ruokaa viinien kera.

Suuret kiitokset Heikki Vistille.

Huikopalaa Himalajalta

Viiniseura Vino kokoontui joulutauon jälkeen Brahenkadun studiolla yhdentoista jäsenen voimin.
Arviointi toteutettiin lähes lyhimmän kaavan mukaan. 

Arvioitsijat saivat päättää, mitä olisivat valmiita viinistä maksamaan.

Tarjolla oli kaksi gewürztraminerista uutettua viiniä, saksalainen Lind 14E ja chileläinen Adobe 10 E, joista jälkimmäisen hinta / laatusuhde todettiin selvästi paremmaksi.

Arvioinnilta säästynyt aika käytettiin tehokkaasti viineistä nauttimiseen ja maailman paranteluun.
Tunnelmallisen tuokion keskeytti tylysti 

Kajaanin ensimmäisestä nepalilaisesta ravintolasta tullut puhelu, jossa tiukan ystävällisesti tiedusteltiin, aiommeko hyödyntää tekemämme pöytävarauksen.

Niinpä kiiruhdimme liukastellen nauttimaan Himalajan herkuista. Rohkeimmat maistelivat nepalilaista Gorkha-olutta. Tiukka napakka tuomio: hyvää.

Olikin jo tosi nälkä, ennenkuin ruoat saapuivat pöytään...vajaat pari tuntia kesti tuo odottelu...

Viininmaistelun valmistelut

Maisteltavat viinit

Nepalilainen Gorkha-olut

Chicken Tikka annos

Ennen kotiinlähtöä päätettiin kokoontua seuraavan kerran maaliskuussa vuosikokouksen merkeissä.

Anders Routa varasti shown

Pieni, mutta edustava joukko vinolaisia kokoontui perinteiselle piknikille Eino Leinon päivänä.

Tilaisuus alkoi juhlavasti Eino Leinon muistopatsaalta Kajaanin Rantapuistossa, jossa tämä viinikerhon suojeluspyhimyksen patsas kukitettiin ja jalat voideltiin viinillä.

Kuulimme myös kantaesityksenä riemastuttavan runon Eino Leinolle. Tätä piknikin osuutta seurasi runsaasti myös kerhomme ulkopuolisia ihmisiä.

 

 Jouduimme siirtymään patsaalta joen pohjoispuolelle Kyynäspäänniemelle Linnansillan kautta, koska matkaa lyhentävää uutta siltaa ei ollutkaan vielä rakennettu.

Kyynäspäänniemellä meitä odotti yllätys; paikka oli täynnä outoja kulkijoita. Onneksi Anders Routa joukkoineen jatkoi matkaansa. Olimme kuitenkin hetken aikaa keskellä ihmeellisiä äänimaailmoja, väriloistoa ja outoa tanssia, vaikka viinipullot olivat vielä avaamattomia.

 Porukan vähetessä pidot tietysti paranivat ja riemukas piknik pääsi vihdoin alkamaan.

                   

 Tilaisuuden lopuksi siivosimme jälkemme ja siirryimme katsomaan tervasoutunäytöstä 

 Kajaanin Ämmänkoskelle.

Kellon alla Kajaanissa

Viinikerho ei suinkaan ollut leivättömän pöydän uhan alla, vaan kokoontui vuosikokoukseensa vanhalle Kajaanin raatihuoneelle.

Kokous venähti ja nälkä yllätti, onneksi Pirjo oli varannut mukaan itämaista kasviskeittoa ja lohivoileipiä.

Kommentteja: "Tosi hyvät viinit ja keitto oli maukasta. Kiitos. Pirjo"
" Keitto todella ihanaa - lempeän lämmintä vei meidät Thaimaan aurinkoon. 

Kiitos, Pirjo !!"    "Keitto taivaallisen ihanaa ! !"

Ruokapatologit olivat tarkkana, sopan koostumus selvitettiin aistinvaraisesti melko perusteellisesti.

Sitten viineihin.

Ykkönen Chileläinen Emiliana Natura Chardonnay 2013.
Tuoksun perusteella osattiin uumoilla tammittamatonta Chardonayta, mutta muuten veikkaukset menivät pieleen.
Mausta löydettiin etelän hedelmiä ja rakuunaa.
Joku myös epäili aineessa olevan alkoholia.
Juomasta tykättiin, pisteet  4.1 [max 5].

Kakkonen oli iloinen yllätys : Sartori Marani Appassimento 2012 Pohjois-Italiasta Veneton alueelta, viini, jonka valmistukseen käytetään myös tertuissa olevat rusinoituneet rypäleet , siis vähän Tokajin Szamorodnin tapaan.
Väriin ei tekniikalla ollut vaikutusta  (luokkaa lähdevesi), mutta aromiin ja makuun sitäkin enemmän. Jälkimaku kesti yhtä pitkään kuin sadankymmenen aidat!
Pisteitä sillekin runsaasti 3.9  [oli parempaa, lat. huom.].
Pirjo osoitti epäilijöille, että Saapasmaassakin osataan tehdä juotavia viinejä.

Vinolaisilla tuntui hetkittäin olevan aistit narikassa, mikä varmaan johtui kirjavasta lasivalikoimasta. Pitäisikö polkaista standardisoimistyötyhmä alulle?

Emäntä oli kertomansa mukaan saanut vinkkejä viinivalintoihin Gloria-lehdestä, joten päätettiin yksimieliseti antaa synninpäästö kyseiselle julkaisulle.
Muutama vuosi sitten lehti nimittäin julkaisi viiniaiheisen teemanumeron, jossa hyvännäköinen mannekiini istui Salmisaaren varaston tynnyrillä lasi kädessään.
Kuvateksti:
Lasissa Pino Noiria Argentiinata, kampaus Tukkastudiolta, meikki Funky Ladysta, jakku  ja hame Ajattaresta, kengät , sukkahousut, korut jne..

Teksti: Jukka
Kuvat: Jari

Vinolaiset viinikellarissa Kajaanissa

Viinikerho Vinon symposium ( päätettiin käyttää näin juhlavaa ilmaisua komeiden puitteiden vuoksi) pidettiin 25. lokakuuta 2013 Kainuun Sanomien  painotalon viinikellarissa, paikassa, jonne aiemmin vain harvoilla ja valituilla on ollut sisäänpääsy.

Keijo Korhosen kitkerä ja katkera henki lemahti lievästi tiiliholveista, Kekkosesta eikä Brezhnevistä haisuakaan ! ( toisin kuin Siriuksessa). Luojan kiitos.

 Ilta oli erittäin onnistunut, illan isäntäkään ei onnistunut latistamaan tunnelmaa huonoilla viinivalinnoilla - osallistujilla oli kaikilla omat juomat mukana !

Terhin kotimaku [linkki] pani pöydän koreaksi - ruoka ja ympäristö ylittivät odotukset, pientä ennakkoskeptisyyttä oli esiintynyt vinolaisten keskuudessa, aivan suotta.

Alkon tuotteiden lisäksi tutustuimme tsekkiläiseen sekä montenegrolaiseen maatiaisviiniin, jotka sopivatkin erinomaisesti kyyttölihapullien kera.

  Suomen asiat, ja siinä sivussa puolen Euroopan ongelmat laitettiin illan mittaan kuntoon.

 

 

Tänne tulemme varmasti uudelleen !

Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan

         Anja, Jukka, Jukka [teksti], Immi, Irene, Jari [kuvat] ja Mikko.